Kirjoituksiani ja ajatuksiani EU-vaaleihin liittyen

 

Kolumnini AKT-lehden Vierasparkki-palstalla huhtikuussa 2019:

 

Kirjoitukseni huhtikuussa 2019:

EUROOPAN UNIONIIN SAATAVA SELKEÄT YHTEISET PELISÄÄNNÖT MAAHANMUUTTO- JA TURVAPAIKKA-ASIOISSA 

Vuoden 2015 aikana tapahtunut massiivinen Euroopan laajuinen maahanmuuttajien virta herätti konkreettisesti meidät täällä Suomessakin ongelmien laajuuteen. 

Osa turvapaikanhakijoista tarvitsee aidosti suojelua ja apua, mutta valitettavasti joukossa on myös sellaisia henkilöitä, joilla tarkoitusperät eivät välttämättä ole täysin puhtaat. 

Väärin perustein turvapaikkaa hakevien taustoista ja lähtökohdista on mahdollista saada faktatietoa käytännössä vain ja ainoastaan toimivalla kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä. 

Siinä yksi tärkeä syy siihen, miksi jaksan aina vain korostaa yhteistyön merkitystä. 

Olen vahvasti sitä mieltä, että Suomessa nyt käytävä keskustelu maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin liittyen on aivan liian mustavalkoista, lähes ainoastaan vain puolesta tai vastaan olevaa, äärimielipitein käytävää, äärimmäisen syyllistävää. 

Keskustelusta on saatava avoimempaa, rakentavampaa, ongelmanratkaisukeskeisempää, kaikin puolin sivistyneempää ja inhimillisempää. 

Maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyen eri EU-maiden näkemykset ja kannat luonnollisesti vaihtelevat jopa hyvinkin paljon toisistaan. 

Siitä huolimatta Euroopan Unioniin on saatava ehdottomasti selkeät yhteiset pelisäännöt maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa. 

Ratkaisuissa pitää ehdottomasti huomioida niin kansainväliset säädökset ja sopimukset esimerkiksi pakolaisasioissa sekä ihmisoikeudet ja tasa-arvonäkemykset, mutta myös siis turvallisuuteen, kuten laittoman maahantulon, ihmiskaupan ja terrorismin torjumiseen liittyvät seikat. 

EU:n yhteistä kehitysyhteistyötä on tehostettava, jotta turvapaikanhakijoiden lähtömaissa saadaan yhteiskunnallisia oloja ja ihmisten elinolosuhteita parannettua. 

Se on yksi tärkeä avain ongelmien ratkaisemisessa. 

Emmehän voi sulkea silmiämme osin itse aiheuttamiltamme asioilta, sillä kyllähän kehittyneet maat ovat hyötyneet vähemmin kehittyneiden maiden kustannuksella kautta aikojen – ja niin se vain on valitettavasti edelleenkin. 

Mutta: rakennetaan me yhdessä inhimillisempää ja parempaa maailmaa.

 

Esittelytekstini:

Sari Melkko, EU-vaaliehdokas

Olen 52-vuotias viiden lapsen äiti Kouvolasta. Yksi viidestä lapsestani on kehitysvammainen, ja siksi koenkin tärkeäksi, että heikoimmassa asemassa olevien puolesta todella toimitaan, vaikka sitten kuvainnollisessa mielessä ankarasti taistellen, syrjiviä muureja murtaen, epäkohdista ääneen huutaen. Luottamustoimissani, kuten kaupunginvaltuutettuna, Kaakkois-Suomen sosialidemokraattisen puoluepiirin hallituksen jäsenenä ja naispiirin puheenjohtajana sekä Demarinaisten toisena varapuheenjohtajana haluan edistää etenkin vammaisten ja naisten asemaa sekä tasa-arvon todellista toteutumista.

Tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikkien oikeuksia ja ihmisarvoa kunnioitetaan, kaikkia kohdellaan mahdollisimman yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti – vammaisia, vanhuksia, lapsia, nuoria ja naisia arvostetaan aidosti ja joka hetki. Vaan onko sellaista täydellisen tasa-arvoista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa vielä olemassakaan? Kohdellaanko Suomessa naisia ja miehiä tasa-arvoisesti, ja jos kohdellaan, niin miksi sitten naisen euro on vain reilut 80 senttiä…? Miten Suomessa noudatetaan YK:n kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän kieltävää yleissopimusta?

Kaikkialla Euroopan Unionin alueella, saati koko Euroopassakaan eivät tasa-arvo ja ihmisoikeudet ikävä kyllä ole itseisarvoja, esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen sanoman noudattaminen ei varmasti ole yhdenmukaista ja tasapuolista. Tuskin voi mikään EU-maa kehua itseään siitä, että on täydellisesti huomioinut vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen velvoitteet. Työtä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eteen on valitettavasti siis yllin kyllin tehtäväksi, useammallakin saralla. Uskon kuitenkin, että kansainvälisellä, erityisesti EU-maiden välisellä yhteistyöllä meillä on parhaimmat edellytykset voittaa niin kansallisia kuin globaalejakin tasa-arvon tiellä olevia esteitä.

Kansainvälistyminen ja globalisaatio tarjoavat hyviä mahdollisuuksia, mutta niiden hallinta pitää sisällään suuria haasteita. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ratkaisussa tarvitaan toimivaa yhteistyötä sekä avoimempaa, syvällistä, syyttelemätöntä ja syyllistämätöntä, ongelmakohdat tunnustavaa ja ratkaisukeskeistä keskustelua. Tuloksia ei saada aikaan vaikkapa sellaisella maahanmuuttoasioista nyt käytävällä äärimmäisen mustavalkoisella huutamisella, jossa mielipiteet ovat tyystin joko puolesta tai vastaan, eikä syyllistävää pilkkakirvestä todellakaan jätetä heiluttamatta – eikä sovinnollisuuden kultaista keskitietä, toinen toisensa ymmärtämistä tunnuta millään löydettävän.

Ammatiltani olen rikosylikonstaapeli ja poliisina olen ollut jo 30 vuotta, joten olen nähnyt muun muassa turvallisuuskehityksen muutokset etenkin omassa yhteiskunnassamme. Tällä hetkellä työskentelen Keskusrikospoliisin alaisessa poliisin, tullin ja rajan yhteisorganisaatioon kuuluvassa Maarajaliikenteen PTR-rikostiedusteluyksikössä, jonka tehtäviin kuuluu rajat ylittävän, järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjuminen.

EU:n juuret ovat halussa säilyttää rauha Euroopassa. Rauha, oikeudenmukaisuus, vapaus, hyvinvointi ja turvallisuus käyvät käsi kädessä – niiden varaan on EU rakennettu. Rauhantyön ja rajaturvallisuuden yksi paha vihollinen on järjestäytynyt rikollisuus, joka harjoittaa ihmiskauppaa, laittoman maahantulon järjestämistä, huumausainekauppaa, salakuljetusta, rahanpesua, terrorismia… Turvallisuuttamme uhkaavien tekijöiden torjuminen edellyttää sekin toimivaa yhteistyötä. Yhteistyökykyinen ja turvallinen EU on luonnollisesti meidän kaikkien yhteinen etu. Siksi haluan olla rakentamassa turvallisempaa Eurooppaa.